Suunnittele ja toteuta

Flipped Classroom opetus edellyttää samalla tavalla kuin minkä tahansa muunkin opetusmenetelmän hyödyntäminen etukäteissuunnittelua, valmistelua ja oppijoiden motivointia. Ensimmäisien toteutuskertojen osalta suunnittelu, valmistelu ja motivointi voi viedä aikaa varsin paljonkin, mutta hyvin suunniteltuna ja tehtynä toteutus kyllä maksaa vaivan.



Yllä oleva kaaviota voit hyödyntää Flipped Classroom toteutusta miettiessäsi. Kuva pohjautuu sivulla https://uwaterloo.ca/centre-for-teaching-excellence/teaching-resources/teaching-tips/planning-courses-and-assignments/course-design/course-design-planning-flipped-class olevaan malliin.


 Suunnittelusta toteutukseen


Seuraavassa luettelona vaiheet ja sitten vielä hieman tarkemmin pohdintaa eri vaiheista.
  1. Opetuksen suunnittelu ja opetuksessa käytettävän materiaalin kokoaminen.
  2. Oppimistavoitteiden ja toteutustavan esittely opiskelijoille.
  3. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti opetusmateriaaliin.
  4. Opiskelijat tekevät heille etukäteen toimitetut opetusmateriaalin sisältöön liittyvät ennakkotehtävät.
  5. Luokassa toteutettavat aktiviteetit.
  6. Mitä oppitunnin jälkeen?
Alla on kaikki viisi kohtaa käyty hieman laajemminkin läpi. Alla olevaa lukiessasi voitkin miettiä vastausta seuraavaan kysymykseen. Tuntuuko tällaisen pitkän tekstin lukeminen kuinka mielekkäältä vai olisi tämänkin tekstin muodoksi sopinut paremmin video tai muu tekstiä monipuolisempi ja visuaalisempi ilmaisumuoto?

1. Opetuksen suunnittelu ja opetuksessa käytettävän materiaalin kokoaminen


Opetusta suunniteltaessa on hyvä miettiä oppimistavoitteiden lisäksi myös se millainen toteutustapa parhaiten opiskelijoiden oppimista tukee ja heidän opiskelumotivaatiotaan vahvistaa. Suunnittelussa onkin hyvä miettiä vastauksia ainakin seuraaviin kysymyksiin:


  • Mitä ovat oppimistavoitteet?
  • Millainen opetusmateriaali parhaiten oppimista tukee? Nettilinkit, kirjallisuus, videot, animaatiot, äänitiedostot vai esimerkiksi pelilliset menetelmät?
  • Millaisia kysymyssarjoja ja tehtäviä on hyvä koota oppimateriaalia tukemaan vai onko oppimisprosessin kannalta tärkeämpää, että opiskelijat itse kokoavat näitä kysymyksiä?
  • Onko mahdollista, että opiskelijat itse tuottavat materiaalia toisilleen?
  • Missä määrin opiskelijoilla on aikaa ja motivaatiota etukäteen oppitunneille valmistautua? 
  • Miten vahvistetaan opiskelijan itseohjautuvuutta, itsenäistä ongelmanratkaisua ja saadaan luotua sitoutumisen ja luottamuksen ilmapiiri, jossa opettaja luottaa siihen, että opiskelijat itsenäisesti etukäteen tutustuvat opetussisältöön ja vastaavasti opiskelijat sitoutuvat etukäteen tutustumaan opetussisältöön?
  • Onko opiskelijoilla omia laitteita ja sovelluksia, joilla oppimateriaaliin tutustuminen paikasta riippumatta on mahdollista? Vai onko oppilaitoksella mahdollisuus tarjota näitä laitteita ja sovelluksia? Entä jos opiskelijan oppimistulosten kannalta oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen onkin itsenäisesti paikasta riippumatonta oppimista tehokkaampaa?
  • Missä tilanteessa yksillöllinen oppiminen on oppimisprosessin kannalta tärkeää ja milloin taas pienryhmät vahvistavat ja sitouttavat oppimaan?
  • Missä määrin opettajan tulee olla opiskelijoiden saatavilla? Mitkä ovat ne tavat ja kanavat, joiden kautta opettajan tavoittaa muunakin ajankohtana kuin vain oppitunnilla? Miten tämä oppimisen tukimuoto opettajalle resursoidaan?
  • On myös hyvä miettiä voidaanko osa lähiopetustunneista korvata verkkoluennoilla tai onko mahdollista mukauttaa lähiopetusta niin, että osa opiskelijoista tulee luokkaan opiskelemaan ja osa osallistuu lähiopetukseen verkon välityksellä?
Edellä olevasta kysymysten listasta huomaamme, että useita asioita tulee ottaa huomioon jo Flipped Classroom opetusta suunniteltaessa.


Bloomin taksonomia ja Kathy Schrock


Bloomin taksonomia on Benjamin Bloomin luoma luokitusmalli oppimisen kannalta tärkeille tiedollisille tavoitteille. Bloomin taksonimialla on mahdollista jäsentää tiedon omaksumisen tasoa jota tavoitellaan.


Alla https://koppa.jyu.fi/avoimet/mit/oppimisesta-ja-opettamisesta/bloomin-taksonomia sivulta lainattu luettelo Bloomin taksonomian kuudesta eri tasosta:

 

Bloomin taksonomiaan pohjautuu myös Kathy Schrockin luoma malli, joka on saanutkin nimekseen BLOOM'S REVISED TAXONOMY. Tällä mallilla kuvataan Internet-palveluiden hyödyntämistä tiedon omaksumisen eri tasoilla. Tässä Kathy Schrockin mallissa tasot ovat:

  1. Creating
  2. Evaluating
  3. Analyzing
  4. Applying
  5. Understanding
  6. Remembering
Osoitteessa www.schrockguide.net/bloomin-apps.html olevalta sivuilta voit tarkastella tarkemmin edellä mainittuja tasoja ja erilaisia sovelluksia, joilla tiedon omaksumista eri tasoilla voidaan vahvistaa. Sivulla on esimerkkisovelluksia niin iPadille, Androidille kuin yleisiä online-sovelluksia sekä myös esimerkki Googlen sovellusten hyödyntämisestä.

Microsoft Office 365 palveluita ei ole sivulla luetteloituna, joten voisitkin miettiä miten Microsoft Office 365 palvelut asettuvat Kathy Schrockin luoman mallin eri tasoille?


Tutustu myös Jon Bergmannin videoon Designing a Flipped Class Lesson.

Materiaali


Materiaalin osalta on edellisen listan mukaisesti hyvä miettiä millaista materiaalia opiskelijoille annetaan tarjolle ja myös se voivatko opiskelijat itse tuota materiaalia tuottaa. Mikäli opiskelijat tuottavat materiaalia on syytä huomioida tekijänoikeudet, toki sama koskee opettajan itsensä tuottamaa materiaalia ja huomioithan tekijänoikeudet myös käyttäessäsi muiden tuottamaa materiaalia.


Itse tuotetun materiaalin osalta on hyvä tarkastella asiaa sekä itsellä käytettävissä olevan laitteiston ja sovellusten näkökulmasta kuin myös siitä näkökulmasta mitä laitteita ja sovelluksia opiskelijoilla on käytettävissään. Esimerkiksi videoita tehdessäsi on hyvä huomioida valmiiksi seuraavat asiat:

  1. Missä video on opiskelijoiden katsottavissa? Edellä oleva voi vaikuttaa sekä siihen millä video luodaan ja editoidaan, mutta ennen kaikkea se mihin video katseltavaksi tallennetaan. Mikäli käytät organisaatiossasi yleisesti käytössä olevia palveluita, on niissä joskus haasteita organisaation tilojen ulkopuolelta tapahtuva kirjautuminen. Nykyiset pilvipalvelut kylläkin tähän apua tuovat. 
  2. Millä laitteella ja millä sovelluksella video on opiskelijoiden katseltavissa? Osa palveluista on enemmän tai vähemmän käyttöjärjestelmäriippuvaisia ja tämä onkin hyvä huomioida materiaalin käytettävyyttä mietittäessä. Edellä oleva toki voi tarkoittaa kompromisseja materiaalin suunnittelun ja tekemisen osalta, jotta materiaali saadaan sellaiseen muotoon ja vielä tallennettua sellaiseen palveluun, jossa se on laiteriippumattomasti käytettävissä. Edellä oleva ei toki ole ongelma, jos voit varmistaa, että kaikille materiaaliasi hyödyntäville on saatavilla samalla käyttöjärjestelmällä ja samoilla sovelluksilla varustetut laitteet.
  3. Kuinka suuri ja minkä pituinen tiedosto on? On tärkeää huomioida myös tiedoston koko ja pituus, koska käyttäjillä käytössään olevat internet-yhteyksien nopeudet vaihtelevat runsaasti ja toki myös on varauduttava siihen ettei kovinkaan pitkää videota keskittyneesti opiskelijat katso.
Vastaavalla tavalla on hyvä miettiä myös muiden materiaalien osalta niiden käytettävyyttä. Alla esimerkkinä taulukko, jollaista täyttämällä voit yksinkertaistaa suunnittelua:




Olennaista toki on myös päättää yksi paikka, josta on löydettävissä joko tiedostoina tai linkkeinä kaikki valmis materiaali ja jos mahdollista myös paikka opiskelijoiden omien materiaalien tallentamiseen tai linkittämiseen. Tällaisena paikkana voi toimia esimerkiksi oppilaitoksessa käytössä oleva oppimisympäristö (moodle, peda.net tai vastaava) tai esimerkiksi Microsoft Teams tai vaikka Luokan OneNote muistikirja, johon olet koonnut materiaalilinkit ja johon myös opiskelijat voivat linkkejä lisätä.


Materiaalin luonti tuo tekijälleen oikeuksia 


Flipped Classroomin toteuttaminen edellyttää joko valmiin materiaalipankin kokoamista, verkossa valmiina tarjolla olevan materiaalin hyödyntämistä sekä yleensä aina oman materiaalin tuottamista joko itse tai opiskelijoiden tekemänä.

Materiaalin osalta on mielestäni tärkeää muistaa se, että vaikka valmista materiaalia on runsaasti tarjolla, ei kaikki materiaali ole ilmaiseksi ja ilman lupaa käytettävissä. On myös ilmaisten materiaalien osalta tärkeää antaa kunnia alkuperäiselle materiaalin tekijälle. 

Jos teet itse materiaalia tai teetät sitä opiskelijoilla niin, että sitä on tarkoitus hyödyntää jatkossakin on tärkeää muistaa sopia kirjallisesti materiaalin käytöstä. Lisätietoa opettajalle Opright-sivustolla.

Tekijänoikeudet ovat sen verran tärkeä kokonaisuus, että siitä on tässä blogissa erillinen Tekijänoikeudet -sivu. 


Materiaalin luonti


Materiaalia voit luoda tänä päivänä lähes välineellä kuin välineellä ja myös sovelluksia materiaalin tekoon ja muokkaukseen on runsaasti tarjolla. Tutustu tarkemmin sekä välineisiin että sovelluksiin Luo sisältöä sivun teksteihin ja linkkeihin tutustumalla.

2. Oppimistavoitteiden ja toteutustavan esittely opiskelijoille


Koska Flipped Classroom ei ole perinteinen opettaja luennoi ja oppilaat kuuntelevat mallia noudattava opetustapa, korostuu myös oppimistavoitteiden ja toteutustavan esittely opiskelijoille. 


Opiskelijoiden innostaminen omatoimisuuteen onkin asia, joka opettajan tulee ensimmäistä kertaa ryhmälle tätä opetustapaa käyttäessään saada myytyä. Jollei asiaa esitä ja perustella opiskelijoille kunnolla, saattaa käydä niin, että opettaja joutuu palaamaan takaisin perinteiseen opetustapaan.


Käänteisen opetuksen markkinoinniksi opiskelijoille on mahdollista osaltaan hyödyntää verkossa valmiina olevia Käänteinen opetusta eli Flipped Classroomia esitteleviä videoita. Alla pari esimerkkiä:


Alla vielä myös jo toisaalla tässä blogissa julkaisemani Ennen-Luokassa-Jälkeen etenmiskaaviokuva.


3. Opiskelijat tutustuvat itsenäisesti opetusmateriaaliin


Olennainen osa Flipped Classroomin osalta on vaihe ennen oppituntia, jolloin opiskelija tutustuu itsenäisesti opetusmateriaaliin. Se millaista materiaalia opiskelijoille tarjotaan ja missä määrin materiaaliin liittyy tehtäviä ja opiskelijoiden tai opiskelijaryhmien omien tuotosten koostamista riippuu opetettavasta aiheesta ja sen tavoitteista.

Tämän osuuden merkitystä ei voi liikaa tähdentää. Elleivät opiskelijat tiedosta ja sitoudu toteuttamaan tätä itsenäisesti / pienryhmissä tapahtuvaa oppimista, ei myöskään oppituntien eteneminen Flipped Classroom mallin mukaisesti ole käytännössä mahdollista. 

Onkin tärkeää, että opettajalla on varsinkin alkuvaiheessa käytettävissään resurssia tukea ja vahvistaa opiskelijoiden itsenäisen oppimisen toimintamalleja. Opettajan tulee myös tarvittaessa antaa neuvoja opiskelijalle itsenäisen opiskeluun liittyvien oppimistekniikoiden osalta. 

Alla on muutama vinkki siihen, miten opiskelija voi testata itseään ja myös linkki minun YuoTubeen tallentamaani Oppimisvalmiudet ja erilaiset oppijat esitykseen.



Ja mikäli et halua katsoa esitystäni videoksi tallennettuna, löydät sen myös Slidesharesta alla näkyvää kuvaa napsauttamalla.




Mikäli mahdollista, anna opiskelijalle useita vaihtoehtoisia tapoja opetettavaan aiheeseen tutustumiseen. Älä myöskään yritä sanoa, että sinun tarjoamasi materiaali olisi ainoa ja paras mahdollinen vaihtoehto osaamisen vahvistamiseksi, vaan anna opiskelijalle myös mahdollisuus itse kokea löytämisen iloa. 


4. Opiskelijat tekevät heille etukäteen toimitetut opetusmateriaalin sisältöön liittyvät ennakkotehtävät


Oppimisen kannalta on myös hyvä, jos sinulla on tarjota opiskelijoille erilaisia ja eritasoisia tehtäviä opiskelijoita haastamaan. Tehtävien avulla sinun on myös mahdollista auttaa opiskelijoita etsimään ennakkomateriaalista osaamistavoitteiden mukaisia vastauksia. 

Oppimistehtävien laatimisessa ja esimerkiksi sovelluksissa, joilla niitä tehdään on useita erilaisia vaihtoehtoja, joista osa voi olla pelillisyyteen perustuvia, osa yksilöllisiä tehtäviä ja osa pienryhmissä tehtäviä. Muista myös varata aikaa tarkentaa tehtäväksiantoja, jos opiskelijat kokevat tehtävät heille liian vaikeiksi.

Tehtäviä ja testejä voit tehdä monilla eri sovelluksilla.Tutustu Office 365:lla tekemäni Millainen viestijä sinä olet? Excel-kyselyyn. Office 365 kyselyn voit korvata myös esimerkiksi Microsoft Forms -kyselyllä.


Luokassa toteutettavat aktiviteetit toki riippuvat tilanteesta, tarpeesta ja aiheesta. Tärkeää kuitenkin on huolehtia siitä, että opiskelijoiden mielestä etukäteisvalmistautumisesta on hyötyä, mutta on myös tärkeää varmistaa ettei oppitunti tunnu opiskelijoista turhalta vaan se on mielekästä ja lisäarvoa tuottavaa. 

Huomioithan että laitoin otsikkoon Luokassa-sanan lainausmerkkeihin? Tämä siksi, että opetuksen tulisi olla "seiniä syleilemätöntä" ja mahdollista toteuttaa tilanteen ja tarpeen edellyttämässä paikassa, jonka ei todellakaan tarvitse olla perinteinen luokkahuone. Muista siis toteuttaa näitä luokka-aktiviteetteja myös esimerkiksi puistossa tai vaikka kävelykokouksen tapaan tai sitten virtuaalisina oppitunteina verkon välityksellä. 

Apuna toteutuksen suunnittelussa voit käyttää esimerkiksi Dialogisia menetelmäkortteja tai uudistettua DIANA-mallia.


6. Mitä oppitunnin jälkeen?


Oppitunnin jälkeen opiskelijat toivottavasti vähintäänkin jatkavat dialogia aiheesta ja osa toivottavasti vielä palaa uudestaan ennakkomateriaalinkin pariin syventääkseen, kerratakseen ja jäsentääkseen oppimaansa.


PLE ja PLN ja PWT ja CLE


Yksi hyvä tavoite Flipped Classroom toimintatapaa opiskelijoille opetettaessa on opastaa heitä samalla luomaan oma digitaalinen oppimisympäristönsä, johon he kokoavat itselleen tärkeiksi kokemiaan asioita. 


Otsikossa oleviin lyhenteisiin
  • PLE = Personal Learning Environment
  • PLN = Personal Learning Network
  • PWT = Personal Web Tools
  • CLE = Cloud Learning Environment
voit tutustua tarkemmin yllä oleviin termeihin Steven Wheelerin osoitteissa http://www.steve-wheeler.co.uk/2010/07/anatomy-of-ple.html ja http://www.steve-wheeler.co.uk/2010/07/physiology-of-ple.html oleviin kirjoituksiin tutustuen.  

Hyvä esimerkki siitä kuinka organisaatiot voivat omaan sovellustarjontaansa kuvata ja luokitella löytyy esimerkiksi Anna-Maria Korhosen ja Sanna Ruhalahden https://digioo.wordpress.com blogissa olevasta kuvasta, joka alla:



Molemmat blogiin kootussa kuvassa olevat kuvat on varustettu Creative Commons -lisenssimäärityksellä ja tämän mukaan kuva on tulkintani mukaan tähänkin blogiin liitettävissä. Alla tarkemmin yllä olevaan kuvaan yhdistettyjen kuvien lisenssit:


Tiivistäen


Alla vielä kaaviona yllä mainitut kuusi vaihetta.


Jokainen vaihe on tärkeä. Usein ensimmäinen vaihe jää näkymättömäksi opiskelijoille ja myös niille oppilaitoksesi henkilöille, jotka eivät prosessissa mukana ole. Kaikki uusi kuitenkin perustuu hyvään ennakkovalmisteluun ja siksi tähän ensimmäiseen vaiheeseen tuleekin sekä opettajien että organisaatioiden olla valmiita panostamaan hyvän tuloksen aikaan saannin varmistamiseksi.

On hyvä myös huomioida se, että opiskelijat eivät ole tyhjiä tauluja vaan heillä on runsaasti henkilökohtaista osaamispääomaa, jota he opiskellessaan haluavat täydentää ja omaa osaamistaan muille myös jakaa. Kannattaakin tutustua Markku Kuivalahden toimittamaan Köydenpunojan pedagogiikka eJulkaisuun. Julkaisussa on kattavasti kuvattu prosessia, jossa köyttä punotaan yhdessä niin, että jokainen tuo prosessiin omat säikeensä samalla vaikuttaen omalla panoksellaan yhteisen lopputuloksen syntymiseen.

Huomioita tehdyistä toteutuksista


Mallintamisen lisäksi Flipped Classroom -mallia on testattu käytännössä. On ollut huomattavissa, että opiskelijat, jotka heti ammatillisia opintojaan aloittaessaan tutustuvat Flipped Classroomiin myös helpommin tämän omakseen ottavat. Tällöinkin on hyvä, jos useampi opettaja omien opetussisältöjensä opetuksessa Flipped Classroomia hyödyntävät, jotta Flipped Classroomista ja Flipped Learningistä tulee luonnollinen, arkinen tapa opiskella.  

Opiskelijoiden tekniset valmiudet ja oppimisvalmiudet ovat erilaiset ja onkin tärkeää, että heitä tuetaan ja motivoidaan löytämään oma tapansa opiskella. Samalla kun näitä asioita opiskelijoille opetetaan luodaan myös perusta Flipped Classroom oppimiselle.

Edelliseen liittyen on tullut havaittua, että opiskelijoille, jotka ovat tottuneet opiskelemaan luokassa opettajavetoisesti, on selkeästi haastavampaa itsenäisesti opetussisältöön ennen yhteistä oppituntia tutustua

On myös hyvä huomioida, että aina ei ole järkevää koko ryhmää määrittää opiskelemaan Flipped Classroom mallin mukaisesti itsenäisesti. Osalle opiskelijoista oppimisvalmiuksien vahvistamista voidaan tehtarjoamalla tila ja ammatillisen opettajan tuki Flipped Classroom opetussisältöön tutustumisvaiheessa. Tällöin nämä luokassa opiskelevat opiskelijat voivat saada heti aiheeseen tutustuessaan opettajalta tarkentavia vastauksia. Opettaja voikin keskittyä opettamaan ja neuvomaan ennen yhteistä oppituntia niitä, jotka opettajan apua tarvitsevat. 

Vastaavasti osalla opiskelijoista voi heti opintojensa alkuvaiheessa olla valmiudet opiskella opetukseen liittyvän sisällön itsenäisesti ja sitten joko luokassa tai esimerkiksi sähköisten viestintäsovellusten avulla osallistua esimerkiksi yhteisiin harjoituksiin. 

Edellä olevalla tavalla toimien mahdollistetaan suuremmallekin erilaisilla lähtökohdilla varustetulle opiskelijaryhmälle mahdollisuus hyvään oppimiskokemukseen niin että opiskelijat saavat omien tarpeidensa mukaisen opetuksen ja ohjauksen.

Opiskelijat myös saadessaan valita tulevatko he luokkaan opiskelemaan ryhmässä vai tutustuvatko he itsenäisesti aiheeseen saavat tärkeän mahdollisuuden löytää itselleen parhaan tavan opiskella ja tehtyjen havaintojen perusteella kaikkien mukaan lukien luokkaan opiskelemaan tulevien opiskelijoiden oma-aloitteisuus ja oppimisen rohkeus kasvaa heidän saadessaan itse vaikuttaa omaan tapaansa opiskella.

Tutustu vielä Jon Bergmannin videoon Simplifying Flipped Learning

Tätä sivua olen päivittänyt 17.9.2018. 
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti